Vinkit tuoreviljan säilöntään

Viljojen puinti on nyt käynnissä koko Suomessa, ja syysviljat on osassa maata jo saatu puitua. Erityisesti kevätviljojen puintikaudesta on kuitenkin tänä vuonna tulossa pitkä, sillä kuivaa alkukesää seurannus sateinen heinäkuu on aiheuttanut poikkeuksellisen runsaan jälkiversonnan. Kevätviljojen, kuten ohran, osalta tuoreviljasäilöntä onkin tänä vuonna erityisen suositeltava vaihtoehto.

Tuoreviljasäilöntä toteutetaan yleensä joko ilmatiiviinä murskesäilöntänä tai kokojyväsäilöntänä. Murskesäilöntä sopii säilöntämenetelmäksi parhaiten silloin, kun korjattavan viljan kosteusprosentti on noin 30–40 prosenttia. Tätä kuivempaa murskeviljaa säilöttäessä on suositeltavaa käyttää propionihappoa. Kokojyväsäilöntä puolestaan soveltuu parhaiten kuivan, kosteusprosentilaan n. 15–25-prosenttisen viljan säilöntään.

Murskesäilöntä perustuu maitohappokäymiseen

Murskeviljasäilönnässä vilja puidaan keltatuleentumisvaiheessa optimaalisen kuiva-ainemäärän sekä energia- ja valkuaisarvojen saavuttamiseksi, minkä jälkeen se murskataan joko suoraan pellolla tai varastointipaikalla ja suljetaan ilmatiiviiseen varastoon. Murskeviljan säilyminen perustuu maitohappokäymiseen, ja kuten nurmirehun säilönnässäkin, voidaan säilyvyyttä parantaa merkittävästi oikeanlaisen säilöntäaineen valinnalla.

Säilöntäaine annostellaan jyvämassaan tavallisesti murskauksen yhteydessä. Säilöntäaineen annostelun tarve on yleensä n. 3–5 l/tn. Jos viljan kosteusprosentti jää alle 30:n, on suositeltavaa käyttää säilönnässä propionihappoa. Säilöntäaineen annostelussa olennaista on tasainen levittymistulos: mikäli ainetta ei saada levittymään viljaan tasaisesti, saattaa säilöntäainemäärissä olla runsaasti paikallista vaihtelua, vaikka keskimääräinen käyttömäärä rehutonnia kohti olisikin oikealla tasolla.

Happowan VP-varsihapotin on murskeviljasäilöntään luotettava valinta, jolla annostelun säätöön voidaan käyttää elektronista Junior-ohjainta tai virtausta voidaan seurata perinteisellä lasiputkivirtausmittarilla.

Kokojyväsäilönnässä tasainen annostelutulos on kaiken A ja O

Kokojyväsäilönnässä jyvät säilötään ilman murskausta, ja vilja puidaan mahdollisimman kuivana, kosteusprosentin ollessa n. 15–25 prosenttia. Homeiden ja haitallisten bakteerien kasvua korjatussa viljassa torjutaan säilöntäaineiden avulla. Yleensä säilöntään käytetään tähän tarkoitukseen erityisen hyvin sopivaa propionihappoa.

Oikea annostelu riippuu viljan kosteudesta. Kokojyväsäilönnässä säilöntäaineen tasaiseen annosteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä säilöntäainetta on saatava jokaisen jyvän pintaan. Aineen on myös jakauduttava tasaisesti jyvämassaan.

Myös kokojyväsäilönnässä säilöntäaineen annosteluun soveltuu parhaiten VP-varsihapotin, josta on saatavana kolme erikokoisiin säilöntäaineastioihin soveltuvaa mallia. VP-varsihapotin soveltuu ominaisuuksiltaan erityisen hyvin propionihapon annosteluun, ja se on hapottimena yksinkertainen ja toimintavarma.